Ihmisoikeudet Myanmarissa

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: kertoo edellisen sotilasvallan jaksosta.

Ihmisoikeudet Myanmarissa ovat kansainvälisten sopimusten ja Myanmarin kansallisen lainsäädännön määrittelemät jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvat vapaudet ja oikeudet. jotka pohjautuvat käsitykseen ihmisarvon yleismaailmallisesta yhtäläisyydestä ja loukkaamattomuudesta.^[1] Ne voidaan jakaa vapausoikeuksiin, poliittisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin sekä oikeuteen tasapuoliseen kohteluun oikeudenkäynnissä.^[2]

Kansainvälistä huomiota on kiinnittänyt etenkin rohingya-muslimien vaino. Vuonna 2012 Rakhinen osavaltiossa puhkesi levottomuuksia buddhalaisten ja rohingya-muslimien välillä. Lukuisia rohingyja ajettiin maanpakoon. YK:n turvaneuvosto tuomitsi Myanmarin hallituksen joukkojen käyttämät raa'at otteet rikoksina ihmisyyttä vastaan. Myanmar ja Bangladesh sopivat rohingya-pakolaisten paluusta marraskuussa 2017. Myanmarin hallitus jatkoi rohingyoiden vainoja.^[3]

Silloinen sotilasjuntta kielsi systemaattisesti vuonna 2008 kansalaisten perusoikeuksia, kuten sananvapaus ja yhdistys- ja kokoontumisoikeus. Juntta pidättää säännöllisesti poliittisia aktivisteja ja ihmisoikeuksien puolustajia. Vuonna 2008 poliittisten vankien määrä miltei kaksinkertaistui. Heitä on yli 2 150. Myanmarin sotilaat loukkasivat vuonna 2008 kansalaisten oikeuksia muun muassa etnisissä konflikteissa, laittomissa surmissa, pakkotyössä ja maan takavarikoinnissa.^[4] Kiina, Venäjä, Intia ja Thaimaa tukivat diplomaattisesti sotilasjunttaa. Ne ovat Myanmarin suurimmat kauppa- ja investointimaat. Australia, Kanada, EU, Sveitsi ja Yhdysvallat ovat asettaneet sanktioita Myanmarille. Elokuussa 2008 presidentti George W. Bush tapasi maanpaossa olevia myanmarilaisia toisinajattelijoita Thaimaassa.^[4]

1. ↑ Ihmisoikeudet Yhdistyneet kansakunnat. Viitattu 6.3.2021.
2. ↑ Ihmisoikeuksien jaottelu Miina ja Ville, Opettajan aineisto. 2021. Opetushallitus. Viitattu 6.3.2021.
3. ↑ Genocide threat for Myanmar’s Rohingya greater than ever, investigators warn Human Rights Council UN News. 16.9.2019. Viitattu 14.2.2021. (englanniksi)
4. ↑ ^{a b} World Report 2009, Human Rights Watch Myanmar-sivut 223–229